Yhdistys vieraili 13 toimittajan voimin Tukholmassa 18-21.11.
Vierailu osui mielenkiintoiseen nivelkohtaan, sillä maassa on juuri vaihtumassa pääministeri. Eduskuntavaalit Ruotsissa pidetään syksyllä 2022.
Jengirikollisuus on yksi iso puheenaihe Ruotsissa, ja tätä teemaa yhdistykselle avasi aiheesta Tills vi alla dör -kirjan tehnyt SVT:n rikostoimittaja, tuore Suuren journalistipalkinnon saaja Diamant Salihu.
Salihu kertoi, että Tukholmassa on 52 jengiryhmää ja kuolemaan johtaneita ammuskeluja oli viime vuonna 47, tänä vuonna ammuskeluja on ollut jo lähes sama määrä. Jengit ovat Salihun mukaan yhä radikaalimpia ja ammattimaisempia.
Ruotsidemokraattien valtiopäiväryhmän johtaja ja puolueen ideologi Mattias Karlsson arvioi, että jengikysymys jopa ratkaisee seuraavat vaalit. Karlssonin mukaan muut puolueet, myös sosialidemokraatit, ovat omineet ruotsidemokraateilta teemoja ja pyrkivät ”halaamaan heidät hengiltä”. Tapaamisessa oli läsnä myös ruotsidemokraattien kansanedustaja Aron Emilsson.
Moderaattien ryhmänjohtaja Tobias Billström sanoi, että moderaatit, ruotsidemokraatit ja kristillisdemokraatit muodostavat blokin ja vastavoiman nykyiselle punavihreälle hallitukselle. Billström puhui rangaistusten koventamisesta ja järjestyksen palauttamisesta maahan.
Tapasimme myös taustatapaamisessa vasemmistopuolueen puoluesihteerin Aron Etzlerin, jonka kanssa käytiin keskustelua poliittisesta tilanteesta ja vasemmistopuolueen avainkysymyksistä. Puolueen puheenjohtaja oli juuri viime viikonloppuna neuvottelemassa vasemmiston ehdoista seuraavan hallituksen tukemiselle.
Puolustusministeri Peter Hultqvist (s) taas kertoi asevelvollisuusjärjestelmän palauttamisesta ja sanoi, että järjestelmän lakkauttaminen oli huono päätös ja virhe.
Päätös johti siihen, että yhä harvempi ruotsalainen osoitti kiinnostusta sotilasuraa kohtaan. Hultqvist puhui myös Ruotsin uusista mittavista asehankinnoista ja markkinoi Suomelle ruotsalaisia Jas Gripen -hävittäjiä.
Vierailupäivänä Ruotsissa puhutti Venäjän Ruotsin-suurlähetystön Facebook-kirjoitus, jossa moitittiin Hultqvistia tämän Ukraina-lausunnosta ja jopa muistutettiin, mitä Pultavan taistelussa vuonna 1709 tapahtui. Hultqvist ei kommentoinut suurlähetystön erikoista ulostuloa, vaan totesi vain, että Ruotsi tukee koulutustehtävää Ukrainassa, jos EU tekee asiasta varsinaisen päätöksen.
Ruotsin koronatilanne on tällä hetkellä melko rauhallinen. Ruotsin huomiota herättäneitä koronalinjauksia politiikan toimittajille kommentoi tiiviillä vierailulla valtionepidemiologi Anders Tegnell.
Näkyvin ero Suomen ja Ruotsin välillä liittyy maskeihin, Ruotsissa niitä ei käytetä eikä koronapassiakaan ole otettu keinovalikoimaan. Tegnellin mukaan tieteellinen näyttö maskien hyödyistä on hataraa. Ruotsilla ei ole Tegnellin mukaan käytössä eri faktoja kuin muilla, vaan kyse on erilaisista tulkinnoista, joita faktojen pohjalta on tehty.
Tegnellin mukaan koronavirus tulee jäämään ikuisesti keskuuteemme, ja uusia rokotekierroksia saatetaan tarvita ainakin haavoittuville ryhmille. Mahdollisia omia virheitään kriisin hoitamisessa Tegnell ei lähtenyt ruotimaan, vaan puhui järjestelmätason ongelmista muun muassa suojavarusteiden hankinnassa ja vanhustenhoidossa.
Arjen tasolla vaikutti siltä, ettei koronaa juuri enää noteerata Ruotsissa: rajoituksia ei ole, eikä esimerkiksi ihmisten välisiin etäisyyksiin kiinnitetty erityistä huomiota, vaikka Tegnell nosti esiin etäisyyksien pitämisen oleellisena asiana. Parhaillaan Ruotsissa keskustellaan rokotepassin käyttöönotosta suurissa yleisötapahtumissa. Tegnellin mukaan rokotepassi tulee olemaan yksi uusi tapa pitää rokotetut ja rokottamattomat erossa toisistaan. Tegnell toivoi, että rokotepassin myötä yhä useammat kiinnostuvat rokotteen ottamisesta.
Lisäksi tapasimme iltavastaanotolla Suomen Tukholman-suurlähettilään Maimo Henrikssonin, suomalaisia Tukholman-kirjeenvaihtajia sekä ruotsalaisia toimittajia Riksdagsjournalisternas förening -yhdistyksestä.
Ruotsin ”sisarjärjestön” puheenjohtaja Mari Forssblad kertoi, etteivät he ota jäseniksi lainkaan poliittisten lehtien toimittajia. Kuulimme, että Ruotsin eduskuntatoimittajien yhdistys järjestää vakituisesti kahvitreffejä parlamentissa poliitikkojen kanssa chatham house rules -pohjalta.
Kaikki tapaamiset olivat julkisia lukuunottamatta vasemmistoliiton puoluesihteerin Aron Etzlerin kanssa pidettyä tapaamista.
Yhdistyksen matkavastaavana toimi Ingemo Lindroos Svenska Ylestä. Kiitokset Ingemolle erinomaisista järjestelyistä!
Saimme matkalle apurahaa Svenska Kulturfondenilta (3 000 euroa) sekä Suomalais-ruotsalaiselta kulttuurirahastolta (2 000 euroa). Kiitokset Svenska Kulturfondenille ja Suomalais-ruotsalaiselle kulttuurirahastolle matkan tukemisesta. Tuet vähensivät merkittävästi yhdistykselle matkasta aiheutuneita kustannuksia.
Tretton journalister besökte Stockholm
Vi besökte Sverige vid en intressant tidpunkt då landet håller på att få en ny statsminister. Riksdagsval hålls i Sverige hösten 2022.
Gängvåldet är ett stort samtalsämne i Sverige och vi fick möjlighet att träffa SVT:s kriminalreporter Diamant Salihu. Salihu är färsk mottagare av Stora Journalistpriset och har publicerat den nyutkomna boken Tills vi alla dör.
Vi diskuterade verkligheten i förorterna, där polisen har identifierat 52 gäng som håller igång kriminell verksamhet. Antal skjutningar med dödlig utgång var hela 47 ifjol, och i år pekar siffrorna åt samma håll. Gängen använder sig av allt mer radikala metoder och blir mer professionella, berättade Salihu.
Ordföranden för den sverigedemokratiska riksdagsgruppen, Mattias Karlsson bedömde att frågan om gängvåldet kommer att vara avgörande för utgången i riksdagsvalet. Enligt Karlsson har de andra partierna, också Socialdemokraterna tagit sig an allt fler klassiska sverigedemokratiska sakfrågor, och försöker ”krama ihjäl partiet”. Också partiets utrikespolitiska talesperson Aron Emilsson deltog i träffen, där vi diskuterade regeringssamarbete och det allmänna politiska läget i Sverige.
Moderaternas riksdagsgruppsledare Tobias Billström talade om samarbete inom oppositionen, inklusive Moderaterna, Sverigedemokraterna och Kristdemokraterna som har format det nya blåa blocket. Vi träffade också Vänsterpartiets partisekreterare Aron Etzler på ett off the record -möte, där vi diskuterade de politiska läget och nyckelfrågor för Vänsterpartiet, som fram tills nu har fungerat som stödparti till regeringen.
Vid tidpunkten höll partiets ordförande Nooshi Dadgostar på att förhandla om Vänsterns krav för fortsatt stöd till en ny regering i Sverige.
Försvarsminister Peter Hultqvist talade om effekterna av att ha återinfört den allmänna värnplikten. Han sade att de negativa effekterna av att frångå den i tiden, syntes i att färre svenskar visade intresse för en karriär inom det militära. Han talade också om Sveriges större försvarsanskaffningar och om fördelarna med finsksvenskt försvarssamarbete, med hänvisning till att Sverige aktivt marknadsför Jas Gripen-jaktplan till Finland.
Under besöket diskuterade vi också Sveriges engagemang i Ukraina och det ordkrig som har uppstått från rysk sida. Den ryska ambassaden i Stockholm hade för någon dag sedan publicerat ett Facebook-inlägg där ambassaden kritiserade Hultqvist och till och med påminde om de svenska förlusterna i Poltava år 1709. Hultqvist kommenterade inte inlägget, utan konstaterade att Sverige stöder ett baltiskt förslag om en militär utbildningsinsats i Ukraina, och att EU fattar beslut i saken.
Coronaläget i Sverige är ganska lugnt just nu.
Vi hade möjlighet att träffa statsepidemiolog Anders Tegnell, som kommenterade de svenska coronastrategierna som har fått uppmärksamhet i Finland. Den mest synliga skillnaden mellan Finland och Sverige syns i användningen av munskydd, som man knappt alls använder i Sverige.
Tegnell sade att Folkhälsomyndigheten använder sig av samma internationella undersökningar om munskydd, och har gjort tolkningen att nyttan är liten. Enligt Tegnell kommer vi alltid att leva med coronan i vår omgivning, och metoderna kan handla om att i framtiden enbart vaccinera särskilt sårbara grupper. På frågor om brister i den egna hanteringen av pandemin svarade Tegnell att det handlar om olika systemfel, som införskaffningen av skyddsutrustning och dåligt organiserade äldreboenden.
För en tillfällig besökare i Stockholm är intrycket att coronan får mindre uppmärksamhet i Sverige. Man håller inte avstånd, även om Tegnell uppgav det som en orsak till att pandemiläget är bättre just nu. Som bäst diskuterades användningen av vaccinpass, som Sverige planerar att ta i bruk för större evenemang.
Vi var också inbjudna till ambassadör Maimo Henrikssons residens, där vi fick tillfälle att träffa finländska korrespondenter och svenska kollegor. Ordföranden för vår ”systerförening” Riksdagsjournalisternas förening Mari Forssblad berättade att medlemmar av föreningen är de journalister som arbetar i riksdagen, med undantag för de politiskt bundna medierna. Konceptet är att bjuda in politiska påverkare till kaffeträffar enligt chatham rules -regler.
Ingemo Lindroos från Svenska Yle var ansvarig för resan – tack för utomordentliga arrangemang! Vi fick resestipendium från både Svenska Kulturfonden, på 3000 euro och Kulturfonden för Sverige-Finland på 2000 euro, för att täcka en betydande del av resekostnaderna. Föreningen tackar för stipendierna, som möjliggjorde ett ambitiöst program.