Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) kutsui Politiikan toimittajat ry:n ja Taloustoimittajat ry:n etänä mediatilaisuuteen maanantaiaamupäivällä 10.5. tapaamaan häntä sekä valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majasta.
Vanhanen painotti puheenvuorossaan kasvun merkitystä. Suomi ajautuu Vanhasen mukaan näivettymisen tielle vain menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla.
Nykyinen hallitus nojaa vahvasti muun muassa työllisyyttä lisääviin toimiin, joiden laskutapa tosin on aiheuttanut paljon kritiikkiä. Vanhanen sanoi, että hallituksen toimien myötä työllisten määrä kasvaa valtiovarainministeriön arvioimana yhteensä noin 47 000–49 000:lla.
Vanhanen huomautti, että velkasuhteen taittaminen laskevalle uralle edellyttää julkisen talouden vahvistamista kokonaisuudessaan noin neljällä miljardilla eurolla, jos T&K-menoja lisätään neljän prosentin T&K-tavoiteuran mukaisesti. Tutkimukseen ja kehitykseen panostamisesta on määrä sopia parlamentaarisesti.
Nykyinen hallitus on määrittänyt niin kutsutun taloudellisen kestävyystiekartan päätavoitteeksi julkisen talouden velkasuhteen taittamisen laskevalle uralle 2020-luvun puolivälissä. Ennusteiden mukaan velkasuhde kääntyy laskevalle uralle, jos julkista taloutta vahvistetaan nettomääräisesti noin 2–2,5 miljardilla eurolla.
Vanhanen toi esiin myös hyviä uutisia, tai ainakaan pahimmat pelot eivät ole toteutuneet. Jo vuonna 2022 julkisen talouden alijäämä Suomessa alittaisi EU:n viitearvon 3 prosenttia BKT:stä. Näin ollen koronan aiheuttama ylitys alijäämässä jäisi väliaikaiseksi.
Majanen muistutti, että mitä korkeammalle velkasuhde nousee, sitä suuremmiksi kasvavat julkiseen talouteen kohdistuvat riskit. Julkinen taloudenpito ei voi pysyvästi nojautua vallitsevaan matalaan korkotasoon. Velanhoitokulujen kasvu pienentäisi finanssipolitiikan liikkumatilaa entisestään.
Riskejä kasvattavat myös valtion takaus- ja takuuvastuiden korkea taso ja nopea kasvu. Niinpä koronakriisin jälkeen on Majasen mukaan tärkeää saada velkaantuminen hallintaan, jotta myös tulevaisuuden kriiseihin voidaan reagoida.
Tilaisuus oli pääosin taustatilaisuus. Toimittajien kysymyksissä nousivat esiin muun muassa syksyn budjettiriiheen päätettäviksi jääneet julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet, hallituksen kaavailemat veroratkaisut ja -selvitykset, EU:n elpymispaketti sekä kuntien rahoitus.
Tilaisuudessa ei selvinnyt, milloin Vanhanen aikoo jättää valtiovarainministerin tehtävät. Vanhasen ”projekti” on siis ainakin vielä kesken.
Tapaamiseen osallistui 20 Politiikan toimittajat ry:n jäsentä.