SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle ottivat yhteen Politiikan toimittajien järjestämässä debatissa.
Väittely osui herkulliseen ajankohtaan, sillä työmarkkinatilanne alkaa vähitellen päästä vauhtiin työehtoneuvotteluiden osalta.
Metsäyhtiö Stora Enso ja Paperiliitto tekivät oman työehtosopimuksen lokakuun alussa. Osapuolten sopimuksessa kahtena ensimmäisenä vuonna palkankorotus 1,9 prosenttia ja kolmantena vuonna 0,9 prosenttia.
Osapuolten näkemykset työehtosopimuksen merkityksestä erosivat toisistaan. Elorannan mukaan sopimuksella on ohjaava vaikutus myös muiden alojen työehtosopimusneuvotteluihin.
– Me olemme todenneet, että Stora Enson avaus on hyvin tasapainoinen tähän taloustilanteeseen ja siihen, mikä on inflaatio-odotus ja tuottavuuskehitys tällä hetkellä. Mutta ehkä me tulemme näkemään siinä myös varianssia, koska tiedämme sopimuksessa olevan myös tekstiosiot. Kai se kuitenkin jonkinlainen näkymä tulevasta on, Eloranta sanoi.
Helle oli toista mieltä asiasta Elorannan kanssa.
– En ole kyllä Jarkon kanssa samaa mieltä sen merkityksestä. Se on yrityskohtainen ratkaisu, enkä lähde millään tavalla kommentoimaan palkkaratkaisuja, Helle totesi.
Osapuolilla oli myös erilainen näkemys siitä, mikä on niin sanotun Suomen mallin merkitys tulevaisuudessa. Suomen malli -käsitteellä on pyritty kuvaamaan sitä, että vientialat asettavat katon palkankorotuksille neuvottelukierroksella.
Helle kannattaa koordinoidun palkkaratkaisun tekemistä myös tulevaisuudessa.
– Toivon todellakin, että työmarkkinoilla yleisemminkin muistetaan, millaisia virheitä Suomessa on tehty varsinkin nousukaudella, ja mitä siitä on seurannut suomalaiselle yhteiskunnalle.
Eloranta puolestaan muistutti, etteivät työntekijät ole koordinoineet eri alojen palkankorotuksia.
– Tämän legimiteetti on tähänkin asti ollut vähän kiikun kaakun. Se on ollut työnantajan omaa koordinaatiota, eikä siihen ole yhteisesti sitouduttu.
Elorannan mukaan käytännön oikeutus rapautuu nyt entisestään, kun useilla aloilla sovitaan työehdoista entistä enemmän yritysten tasolla.
Varsinkin työntekijäpuolelta on esitetty näkemyksiä, että Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden viimeaikaisissa ilmoituksissa on ollut kyse työehtojen ja työntekijöiden ansiotason heikennyksistä.
Eloranta arvioi, että työnantajapuolella voi olla tavoitteena saada työn hintaa alas tilanteissa, joissa yritykset joutuvat vaikeuksiin.
Helle kielsi asian. Hänen mukaansa järjestön sisällä on lähinnä viime aikoina käsitelty palkankorotusten kohdentamisesta, eikä niinkään palkankorotuksista.
– Työehtosopimukset on rakennettu satasivuisiksi opuksiksi, jotka eivät enää palvele sitä tarvetta, joka työpaikoilla on.
Helteen mukaan yritykset kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla, jolloin niiden pitää pystyä reagoimaan nopeasti muutoksiin kilpailussa.