Pääministeri Sanna Marin (sd.) tapasi Politiikan toimittajien yhdistyksen jäseniä hyvin jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut kansainvälistä ulko- ja turvallisuuspoliittista järjestystä. Tämän takia Suomi selvittää omaa asemaansa kansainvälisessä järjestelmässä ja sitä, pitäisikö maan liittyä sotilasliitto Natoon.
Eduskunta on käsittelemässä asiaa valtioneuvoston selonteon pohjalta. Marin arvioi, että moni puolue joutuu päivittämään kantojaan, joten keskustelulle täytyy antaa riittävästi aikaa.
– Uskoisin kuitenkin, että keskustelut tullaan käymään tämän kevään aikana, eduskunnalle on tarkoitus antaa selonteko melko ripeästi, pyrimme siihen, että tämä valmistuisi viikoissa, ei suinkaan kuukausissa, Marin haarukoi.
Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson herätti huomiota sanottuaan, että Ruotsin hakeminen Naton jäseneksi horjuttaisi entisestään Euroopan turvallisuustilannetta. Marin sanoi pitävänsä tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi käyvät Nato-keskustelua yhdessä, mutta lisäsi, että ”me tulemme käymään tätä keskustelua tänä keväänä”.
– Me emme ikään kuin pistä tätä teemaa ja kysymystä syrjään. Tulemme arvioimaan laajasti jäsenyyden hakemisen vaikutukset. Sekin on valinta, että jäsenyyttä ei haettaisi ja silläkin on vaikutuksia. Totta kai meidän pitää huomioida myös se, millä tavalla tämä kysymys vaikuttaa Ukrainan tilanteeseen tai mahdolliseen ratkaisun löytymiseen tämän sodan osalta. Lopulta jonkinlaisia johtopäätöksiä pitää tehdä, ja sitten käymme punnintaa, mitkä asiat painavat enemmän kuin toiset.
Marin pitää tärkeänä, että puolueet muodostavat konsensuksen liittymisestä Natoon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kansanedustajien täyttä yksimielisyyttä.
– En uskaltaisi sellaista toivoa, että jokainen kansanedustaja äänestäisi yhdenmukaisesti.
Omaa Nato-kantaansa Marin ei kertonut.
– On mahdollista, että sellainenkin päivä tulee, jolloin kerron oman Nato-kantani. Se keskustelu, mikä meillä on edessä, tulee ilman muuta vaikuttamaan myös omaan ajatteluuni. Haluan arvioida tilannetta huolellisesti, kuulla, miten turvallisuustilanne on muuttunut, minkälaiset vaikutukset eri vaihtoehdoilla on Suomelle. Pidän hirveän tärkeänä, että keskustelu on aitoa.
Hallitus on lisäämässä puolustusmenoja ja investointeja vihreään energiaan. Marin arvioi, että menolisäykset tehdään menokehyksen ulkopuolelta ja menolisäykset lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa.
Pääministeri ei innostunut varsinkin Ranskan esittämästä ajatuksesta, että EU ottaisi yhteistä velkaa energiainvestointeihin ja puolustusmenoihin.
Energiainvestoinneilla Eurooppa pyrkii eroon Venäjän toimittamasta maakaasusta ja öljystä.
– Jos me puhuisimme elpymisvälineen kaltaisesta avustusten kokonaisuudesta, niin tähän varmasti suhtautuisimme kielteisesti, Marin sanoo.
Sen sijaan Suomi voisi suhtautua myönteisesti välineisiin, joilla maat voisivat rahoittaa itse investoinnit.